Rakennusliike Porrassalmi 60-luvulla
Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa arkkitehtuuri noudatteli hyvin pitkälti edellisen vuosikymmenen suuntaviivoja. Betonia ryhdyttiin käyttämään kantavissa rakenteissa enenevässä määrin. Ulkoseinäpinnoitteet tehtiin vielä pääosin rappaamalla.
VPK:n talo, Äänekoski
Rakennuskoneiden käyttö työmailla alkoi yleistyä koko maassa. Raskaita työvaiheita, kuten aiemmin käsityönä tapahtunutta perustussyvennysten maankaivua, ryhdyttiin suorittamaan koneellisesti.
Liikerakennus, Suolahti
Esivalmistettujen rakennusosien saatavuus parani ja puusepäntuotteita ryhdyttiin valmistamaan teollisesti. Kirvesmiesten ammatti alkoi kokea muutoksia, kaikkia ovia, ikkunoita ja muita puusepäntuotteita ei enää valmistettu itse työmaalla. Rakennusmateriaalien aikaisempaa parempi saatavuus alkoi näkyä rakennusten suunnittelussa.
Sisä-Suomen Sairaala, Suolahti
Jo kuusikymmenluvulta lähtien yhtiön toiminta-alueena on ollut pohjoinen Keski-Suomi ja Jyväskylä lähiympäristöineen. Kaukaisimmat urakat toteutettiin läänin rajojen ulkopuolella, Toholammella ja Haapajärvellä.
Maatalo, Kauppakatu, Jyväskylä
Vuosikymmenen lopulla rakenteelliset ratkaisut eivät välttämättä enää noudattaneet totuttua linjaa. Betonin käyttö rakennusten kantavana materiaalina alkoi yleistyä. Sementin ja teräksen saatavuuden parannuttua ja teknologian kehittyessä kantavien rakenteiden suunnittelu voitiin toteuttaa aiempaa monimuotoisemmin. Voitiin käyttää aikaisempaa suurempia jännevälejä ja suunnittelussa oli mahdollista hakea uusia ratkaisuja.
Valion Konttorirakennus, Äänekoski
Äänekosken seurakuntatalo